Estrioli

Elimistön luonnollinen estrogeeni

Naisen elimistössä olevia estrogeeneja ovat estradioli, estroni ja estrioli. Estrioli on vaikutukseltaan melko heikko hormoni, jota elimistö tuottaa eniten naisen ollessa raskaana. Estrioli on siis luonnollinen osa elimistön omaa hormonitoimintaa, mutta sitä käytetään myös joissakin ehkäisyvalmisteissa sekä erityisesti menopaussin jälkeisessä hormonikorvaushoidossa.

Mitä estrioli on?

Estrioli on estrogeenien ryhmään kuuluva sukupuoli- eli naishormoni, jonka aktiivisuus ja määrä elimistössä ovat huomattavasti vähäisemmät kuin estradiolin. Viimeisimpien tutkimusten mukaan estrioli on 80-kertaisesti heikompi naishormoni kuin estradioli, ja sitä esiintyy naisen elimistössä suuria määriä ainoastaan raskauden aikana. Naisilla, jotka eivät ole raskaana, estriolin määrä on suurin piirtein sama kuin miehillä. Raskauden aikana estriolia erittyy istukasta runsaasti, ja estriolin määrä muuttuu aiempaan verrattuna 1000-kertaisesti suuremmaksi.

Tavallisesti elimistössä on 8–13 nanogrammaa estriolia desilitrassa, mutta raskauden aikana määrä nousee 35–45 milligrammaan per desilitra. Vaikka elimistö tuottaa raskauden aikana runsaasti estriolia, sen määrä verenkierrossa ei juurikaan lisäänny, sillä 90 prosenttia raskaana olevan naisen elimistöstä poistuvan virtsan estrogeeneistä on estriolia. Sen sijaan elimistön tärkeimmän estrogeenin eli estradiolin määrä ainoastaan satakertaistuu raskauden aikana. Estrogeeneista elimistö tuottaa raskauden aikana siis selvästi eniten estriolia.

Ei-raskaana olevilla naisilla estriolia muodostuu pääasiassa maksassa, jossa se syntyy estronista ja estradiolista. Estriolin määrä pysyy raskausaikoja lukuun ottamatta naisen elimistössä suurin piirtein samana. Toisin kuin estradioliin vaihdevuodet eivät juurikaan vaikuta estriolin pitoisuuteen veressä. Estriolia käytetään usein vaihdevuosioireiden lievittämiseen hormonikorvaushoidossa, jolloin se nostaa menopaussin laskemia estrogeeniarvoja.

Miten estriolia käytetään?

Koska estriolin vaikutus on heikompi kuin estradiolin, sitä käytetään vähemmän kuin estradiolia, vaikka se on osoittautunut estrogeenisen vaikutuksensa ansiosta hyväksi vaihdevuosioireiden lievittäjäksi. Estriolia voidaan käyttää sekä tabletteina, voiteina että emätinpuikkoina. Vaihdevuosien aikana laskeva estrogeenitaso aiheuttaa helposti limakalvojen kuivuutta, emätintulehduksia, sieni-infektioita ja virtsatietulehduksia.

Estriolia sisältävillä valmisteilla edistetään kohdun limakalvon kasvua, jolloin limakalvo paksuuntuu ja tulee kestävämmäksi, jolloin välivuodot vähenevät. Hyvien hoitotulosten saavuttaminen edellyttää kuitenkin estriolin säännöllistä käyttämistä. Tabletteina estriolia käytetään ensimmäisten viikkojen aikana 4–8 milligrammaa vuorokaudessa, minkä jälkeen vuorokausiannos pienennetään asteittain 1–2 milligrammaan.

Voidemaista estriolia käytettäessä aloitusannos on viisi grammaa vuorokaudessa. Aloitusannoksen käyttöä jatketaan kolme ensimmäistä viikkoa, minkä jälkeen annostus muuttuu niin, että voidetta käytetään 1–2 annosta viikossa. Estradioliin verrattuna voidemainen estrioli on turvallisempi vaihtoehto, sillä se ei vaikuta aineenvaihduntaa, eikä sen sivuvaikutuksena ilmene veritulppia.

Estriolia käytetään erittäin harvoin ehkäisyssä, sillä se parantaa kohdun limakalvon kasvua, mikä puolestaan voi helpottaa raskaaksi tulemista. Estriolin pääasiallinen käyttötarkoitus on nykyisin hormonikorvaushoidossa estrogeenitason laskun aiheuttamien oireiden lievittäminen. Koska estrioli edistää kohdun limakalvon kasvua ja hyvinvointia, estriolia sisältäviä voiteita ja emätinpuikkoja voivat käyttää myös sellaiset naiset, jotka eivät ole kokeneet vaihdevuosioireita.

Estriolin vaikutus naisen elimistöön

Estriolia on naisen elimistössä luonnollisesti vain vähän, ja sen vaikutus on huomattavasti heikompi kuin estradiolin. Sen määrä kuitenkin kasvaa huomattavasti raskausaikana, jolloin sitä erittyy runsaasti istukasta. Raskausaikaa lukuun ottamatta estriolin määrä elimistössä on hyvin matala, mutta estradiolista poiketen sen määrä ei vähene vaihdevuosien aikana. Sen takia estriolia käytetään muiden estrogeenien ohella vaihdevuosien aikaiseen hormonihoitoon.

Estrioli edistää kohdun limakalvon kasvua lisäämällä emättimessä olevien solujen jakautumista. Kasvanut solujen jakautuminen saa aikaan limakalvon paksuuntumisen ja muuttumisen kestävämmäksi. Paksu ja kestävä limakalvo vähentää välivuotojen määrää. Estriolilla on positiivinen vaikutus myös kohdun bakteerikantaan.

Vaikka estriolilla hoidetaan pääsääntöisesti vaihdevuosien mukanaan tuomia oireita, kuten limakalvojen kuivuutta ja erilaisia infektiota, myös vaihdevuosia läpikäymättömät voivat hyödyntää estriolivalmisteita kohtunsa limakalvojen ja bakteerien hyvinvoinnin lisäämiseksi. Eräässä kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että estrioli voi vähentää raskaana olevien MS-taudista kärsivien naisten oireita. Estriolin on huomattu myös hidastavan MS-taudin aiheuttamia muutoksia aivoissa sekä vaikuttavan hidastavasti taudin aktiivisuuteen.

Estriolin sivu- ja yhteisvaikutukset

Estrioli voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, mutta kaikki eivät niitä kuitenkaan saa. Yleisimmät estriolin sivuvaikutukset ovat päänsärky, pahoinvointi, rintojen turvotus ja arkuus sekä vähäinen verenvuoto emättimestä. Tällaisia sivuvaikutuksia esiintyy enintään yhdellä käyttäjällä kymmenestä. Melko harvinaisiin sivuvaikutuksiin kuuluvat nesteen kertyminen kudoksiin, mikä ilmenee yleensä nilkkojen ja jalkaterien turvotuksena, sekä flunssan kaltaiset oireet.

Mikäli estriolia käytetään voiteena esimerkiksi vaihdevuosioireiden lievittämiseen, voide voi aiheuttaa paikallista ärsytystä, mikä yleensä häviää voiteen käytön jatkuessa. Melko harvinaisia sivuvaikutuksia esiintyy enintään yhdellä käyttäjällä sadasta. Useimmat edellä mainituista sivuvaikutuksista häviävät ensimmäisten hoitoviikkojen aikana.

Mikäli estriolia käytetään vaihdevuosioireiden lievittämiseen, sen käyttö voi altistaa erilaisille sairauksille. Seuraavia sairauksia on havaittu useammin hormonikorvaushoitoa käyttävillä naisilla kuin niillä, jotka eivät sitä käytä:


  • rintasyöpä
  • kohdun limakalvon syöpä
  • munasarjasyöpä
  • laskimoveritulppa
  • sydänsairaus
  • aivohalvaus
  • muistin heikkeneminen

Joillakin lääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia estriolivalmisteiden kanssa, minkä takia niitä ei tule käyttää samanaikaisesti estriolia sisältävien lääkkeiden kanssa. Lääkkeiden ja estriolin negatiivinen yhteisvaikutus ilmenee useimmiten epäsäännöllisenä verenvuotona emättimestä. Seuraavien lääkkeiden samanaikaista käyttöä estriolin kanssa tulee välttää:


  • epilepsialääkkeet, kuten fenobarbitaali, fenytoiini ja karbamatsepiini
  • turberkuloosilääkkeet, kuten rifampisiini ja rifabutiini
  • HIV:n ja C-hepatiitin hoidossa käytettävät lääkkeet, kuten ritonaviiri, nelfinaviiri ja nevirapiini
  • kortikosteroidit, teofylliinit ja suksinyylikoliini

Myös estriolin ja mäkikuismaa sisältävien rohdosvalmisteiden samanaikaista käyttöä tulee välttää, koska mäkikuisma laskee estriolin pitoisuutta veressä maksainduktion kautta ja heikentää näin sen vaikutusta.

Estriolin vasta-aiheet

Yliherkkyys estriolille tai jollekin sitä sisältävän valmisteen ainesosalle on luonnollisesti este estriolin käytölle. Rintasyöpä ja estrogeenille herkkä syöpä (esimerkiksi kohdun limakalvon syöpä) tai epäilys sellaisesta estävät estriolin käytön. Selvittämätön verenvuoto emättimestä, hoitamaton kohdun limakalvon liikakasvu, perinnöllinen verisairaus porfyria, maksasairaudet sekä veren hyytymishäiriö muodostavat vasta-aiheen estriolin käytölle.

Koska estrioli muiden estrogeenivalmisteiden tavoin nostaa veritulppariskiä, aiemmin sairastettu laskimoveritulppa esimerkiksi keuhkoissa tai tavallista suurempi riski veritulpan saamiseen, rajoittavat estriolin käyttöä. Myös valtimoveritulpan aiheuttama sairaus, kuten sydänkohtaus tai aivohalvaus, sekä veren hyytymishäiriö ovat vasta-aiheita estriolin käytölle.

Estriolivalmisteiden käytössä on oltava varovainen, mikäli kärsii tai on kärsinyt hyvänlaatuisista kohdun lihaskasvaimista, kohdun limakalvon kasvamisesta kohdun ulkopuolella, korkeasta verenpaineesta, maksasairaudesta, diabeteksesta, epilepsiasta, migreenistä tai astmasta. Vaikka estrioli on yleisesti hyvin siedetty, se voi kuitenkin pahentaa edellä mainittuja sairauksia tai saada ne uusiutumaan.

Lähteet:

  1. Pakkausseloste. Ovestin 1 mg ja 2 mg tabletti, Fimea 2017: spc.nam.fi
  2. Pausanol emätinemulsiovoide 0,1 mg/g, Lääkeinfo 2017: laakeinfo.fi

Sivu julkaistu: 21.12.2017