Naissukupuolihormonit (steroidihormonit)

Tietoa naissukupuolihormoneista, kuten estrogeenista, gestageenista, ja testosteronista

Sukupuolihormonit vaikuttavat huomattavasti naisen kehoon ja sen toimintoihin. Sukupuolirauhaset tuottavat sukupuolihormoneja, jotka edistävät sukuelinten ja seksuaalitoimintojen kehittymistä sekä lisääntymistä. Naisten tärkeimmät sukupuolihormonit ovat estrogeenit ja gestageenit. Erityisesti hormonikorvaushoidossa ymmärrys ja tietämys hormonien vaikutuksesta kehoon on välttämätön.

4.8/5

Olemme hoitaneet yhteensä jo 3,927 potilasta

feefo

Lyhyen, kirjallisen verkkokonsultaation jälkeen voit saada reseptisi lääkäriltämme.

Apteekkimme annostelee ja lähettää lääkkeesi jo seuraavana päivän ilman lisäkustannuksia.

Premarin kaufen
4.8/5 - 34 Arviot

Premarin

  • Auttaa lievittämään vaihdevuosien oireita
  • Käytetään usein myös kohdun terveyden parantamiseen
  • Suojaa myös osteoporoosilta
Lisätietoa: Premarin
Evorel Conti kaufen
5/5 - 8 Arviot

Evorel Conti

  • Lääkehoito vapautuu elimistöön laastarin kautta
  • Vähentää hormonitason laskemista
  • Yhdistlmähoito takaa tehokkaan lopputuloksen
Lisätietoa: Evorel Conti

Naiskehon perusrakenteet

Munasarjat toimivat naissukupuolihormonien synnyinsijana. Kyseisten hormonien muodostuminen munasarjoissa on luonut monille ihmisille mielikuvan, jonka mukaan munasarjat säätelevät yksistään naisen hormonitoimintaa. Tosiasiassa naisen hormonitoiminnan ohjaaminen ja sääteleminen, kuukautiskierto mukaan lukien, on aivojen tehtävä.

Naisen aivot lähettävät niin kutsuttuja hormonien esiasteita niihin kehonosiin, jotka tuottavat tiettyjä hormoneja, kuten estrogeeneja. Hormonien esiasteet ovat hypotalamuksen tuottamia hormoneja, jotka joko edistävät tai estävät hormonituotantoa sukupuolirauhasissa. Tällaisia hypotalamuksen tuottamia hormoneja ovat luteinisoiva hormoni (LH) ja follikkelia stimuloiva hormoni (FSH).

naissukupuolihormoniien vaikutus

Gonadotropiineja vapauttava hormoni (GnRH) edistää LH- ja FSH-hormonien erittymistä aivolohkosta. GnRH osoittautuukin naiskehon hormonitoiminnan sääntelyn keskeisimmäksi tekijäksi.

Naissukupuolihormonien vaikutus

Sukupuolihormonit myötävaikuttavat oleellisesti naisen terveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi ne ovat erittäin tärkeitä hedelmällisyyden kannalta. Esimerkiksi estrogeenit edistävät naisille tyypillisten sukupuolielinten kasvua. Ne huolehtivat murrosiän alusta lähtien myös rintojen sekä muiden sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittymisestä. Toisin kuin primaariset sukupuoliominaisuudet sekundaariset eivät liity lisääntymiseen.

Naisen sekundaarisiin sukupuoliominaisuuksiin kuuluu rintojen lisäksi myös miehiä suurempi rasvakudoksen määrä. Hormonit vaikuttavat ihonalaiseen rasvakudokseen ja sen kehittymiseen. Kyseinen rasvakudos on syy tyypillisten naisellisten muotojen kehittymiselle. Naissukupuolihormonit edistävät myös hiustenkasvua sekä parantavat rasva-aineenvaihduntaa ja ihon kuntoa.

Yleistä naissukupuolihormoneista

Estrogeeneilla, keltarauhashormonilla, testosteronilla, androgeenisella GnRH:lla, follikkeleita stimuloivalla hormonilla (FSH) ja luteinisoivalla hormonilla (LH) on ainutlaatuinen merkitys naisen elämässä. Hormonikorvaushoitojen kuten Premarin ja Evorel Conti avulla elimistön luonnollista hormonitasapainoa voidaan hallita vaihdevuosien aikana.

Hormoni Tuottaja Vaikutus
estrogeenit follikkeli (munarakkula)
  • sukupuolielinten kasvu
  • sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittyminen
  • kohdun limakalvon rakentuminen
gestageenit follikkeli ovulaation jälkeen (keltarauhanen)
  • ovulaation estäminen
  • hormonien erittymisen edistäminen
  • rintojen kasvu
testosteroni munasarjat lisämunuaiskuori
  • karvoitus
  • vaikutus seksuaaliseen halukkuuteen
  • kasvaminen
GnRH hypotalamus
  • aivolisäkkeen stimuloiminen
  • LH- ja FSH-hormonien muodostuminen ja erittyminen
FSH aivolisäke
  • follikkelien kasvun stimuloiminen
  • estrogeenituotannon edistäminen
LH aivolisäke
  • kuukautiskierron säätelijähormoni
  • ovulaation aiheuttaminen
  • keltarauhasen stimuloiminen

Estrogeeni

Naiskeho tuottaa kolmea luonnollisella tavalla syntynyttä estrogeenia: estronia, estriolia ja estradiolia. Nämä hormonit syntyvät pääasiassa munasarjojen follikkeliepiteeleissä, mikä edistää munasolujen kasvua. Follikkeliepiteeleissä syntyvien hormonien ansiosta munasolut saavat kasvunsa tueksi ravinteita.

Estrogeeneja syntyy munasarjojen lisäksi muuallakin naisen elimistössä. Muut estrogeeneja tuottavat elimet ovat kyseisten hormonien toissijaisia tuottajia, ja niiden tuottamaa estrogeenia tarvitaan ainoastaan silloin, kun nainen on sairastunut eivätkä hänen munasarjansa kykene tuottamaan tarpeeksi estrogeeneja kehon tarpeisiin. Estrogeenit kuuluvat steroidien hormoniryhmään, minkä takia niillä on lievä steroidinen vaikutus. Estroni onnistuttiin eristämään ensimmäisen kerran vuonna 1929, jolloin pystyttiin myös selvittämään estrogeenien rakenne.

Estrogeeni elimistössä

Estrogeenit rakentuvat erilaisista hormonien esiasteista. Näihin kuuluvat androgeeneistä muun muassa androstendioni ja testosteroni, jotka ovat miessukupuolihormoneja. Esiasteiden muutos estrogeeneiksi on monimutkainen prosessi, joka tapahtuu useimmiten follikkeliepiteeleissä.

Synteesi eli elimistön biokemiallinen tapahtuma, jossa jo olemassa olevista aineista syntyy uusia yhdisteitä, tapahtuu lisämunuaiskuoressa. Toisin sanoen estrogeeneja muodostuu jonkin verran myös lisämunuaisisissa. Hedelmällisessä iässä olevan naisen elimistö erittää estrogeeneja vuorokaudessa 25–100 mikrogrammaa. Vaihdevuosien (klimakterium) alkaessa estrogeenien vuorokausittainen määrä putoaa 5–10 mikrogrammaan.

Estrogeenin tehtävä

Estrogeenien päätehtävä on edistää naissukupuolielinten kasvua. Lisäksi ne stimuloivat sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittymistä. Kuukautiskierron aikana estrogeenit rakentavat kohdun limakalvoa ja mahdollistavat hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen kohtuun. Niiden yksi tärkeä tehtävä on myös pituuskasvun lopettaminen murrosiän päätyttyä.

Naisen sukupuolielämässä estrogeeneilla on lähinnä toisarvoinen merkitys, sillä ne eivät juurikaan vaikuta esimerkiksi seksuaaliseen halukkuuteen. Sen sijaan psyykkisen hyvinvoinnin kannalta estrogeenit ovat erittäin tärkeitä hormoneja.

Keltarauhashormoni (gestageenit)

Erilaiset keltarauhashormonin aiheuttamat vaikutukset ovat pääasiassa progesteronin aikaansaamia. Progesteroni on kemiallisesta näkökulmasta katsottuna sukua erilaisille lisämunuaiskuoressa syntyville hormoneille. Tämä johtuu siitä, että monien lisämunuaiskuoressa muodostuvien hormonien esiaste on progesteronin esiasteen tapaan kolesteroli.

Keltarauhashormonia erittyy pääasiassa munasolun keltarauhasesta (corpus luteum). Keltarauhasen lisäksi sitä erittyy lisämunuaiskuoresta ja raskauden aikana myös istukasta. Keltarauhashormonilla on välituotteena merkittävä vaikutus estrogeenien ja androgeenien synteesissä.

Gestageenin tehtävä

Keltarauhashormoni estää munasolun irtoamisen. Lisäksi se edistää hormonien erittymistä aivolisäkkeestä sekä rintojen kasvua. Keltarauhashormoni nostaa myös ventilaatiota eli yhden minuutin aikana hengityselimissä käyneen ilman tilavuutta. Naiset huomaavat tämän tiheänä sisään- ja uloshengityksenä.

Keltarauhashormonilla on katabolinen eli hajottava vaikutus. Tämä saa aikaan sen, että keho pystyy reagoimaan asianmukaisesti esimerkiksi fyysiseen rasitukseen. Luonnollisen keltarauhashormonin puoliintumisaika on alhainen, keskimäärin noin 20 minuuttia. Tämä mahdollistaa sen, että keltarauhashormonin kemialliset adekvaatit eli synteettinen keltarauhashormoni mukautuu helposti luonnollisen keltarauhashormonin rakenteeseen.

Testosteroni

Sukupuolihormoni testosteroni kuuluu androgeenien ryhmään. Sitä on sekä naisilla että miehillä, mutta sen ilmeneminen ja vaikutusmekanismit eroavat sukupuolten välillä. Naiskehossa testosteronia syntyy lisämunuaiskuoressa ja munasarjoissa.

Testosteroni vastaa monista tärkeistä toiminnoista naisen kehossa. Niihin kuuluvat muun muassa kasvu (pituuden ja mahdollisesti lihasmassan kasvu) ja karvoitus. Lisäksi testosteroni vaikuttaa libidoon eli seksuaaliseen halukkuuteen.

Miehillä testosteronia erittyy huomattavasti enemmän kuin naisilla. Testosteroni on vastuussa miesten sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittymisestä ja ylläpitämisestä.

Androgeeninen GnRH

Gonadotropiineja vapauttavaa hormonia (GnRH) vapautuu hypotalamuksesta pulsatiivisesti 60–120 minuutin välein. Hypotalamus on väliaivojen osa, joka toimii hormonaalisena säätelykeskuksena. Se säätelee muun muassa kehon lämpötilaa, seksuaalista käyttäytymistä, verenkiertoa sekä nesteiden ja ravinnon imeytymistä.

naissukupuolihormoneja erittävät rauhaset

GnRH vastaa luteinisoivan hormonin (LH) ja follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) tuottamisesta ja erittymisestä. Lisäksi se toimii molempien hormonien esiasteena. GnRH:n ansiosta LH- ja FSH-hormoneja vapautuu adenohypofyysistä eli aivolisäkkeen etulohkosta.

GnRH kuuluu hypotalamuksen niin kutsuttuihin vapauttaviin eli stimuloiviin hormoneihin. Kliinisissä tutkimuksissa GnRH:n olemassaolo on jäänyt vähälle huomiolle. Tämä johtuu siitä, ettei kyseinen hormoni ole kliinisesti yhtä merkittävä kuin monet muut hormonit, koska sen merkitys elimistössä perustuu sen muita hormoneja stimuloivaan vaikutukseen.

Follikkelia stimuloiva hormoni FSH

Follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) syntetisoituu aivolisäkkeen etulohkon eli adenohypofyysin gonadotrofisissa soluissa.

FSH vaikuttaa merkittävästi hedelmällisyyteen. Naiskehossa se mahdollistaa munasolujen irtoamisen munasarjoissa. Miehillä se puolestaan stimuloi siittiöiden kehitystä. FSH osallistuu myös kuukautiskierron säätelyyn. Lisäksi se edistää estrogeenituotantoa naisen munasarjoissa.

Luteinisoiva hormoni eli LH

Luteinisoivaa hormonia (LH) on sekä naisten että miesten elimistössä. LH rakentuu FSH:n tavoin aivolisäkkeen etulohkon gonadotrofisissa soluissa.

Yksi LH:n tärkeimmistä tehtävistä on stimuloida munasolujen irtoamista. Munasolun irtoamisen jälkeen LH edistää keltarauhasen kehittymistä ja ylläpitää keltarauhasen hormonituotantoa. LH edistää merkittävästi myös estrogeenien tuotantoa. Toisin sanoen se on vastuussa munasarjojen toiminnan jatkuvasta säätelystä. Lisäksi se ohjaa yhdessä muiden naissukupuolihormonien kanssa kuukautiskiertoa.

Lähteet: