Korkea kolesteroli

Tietoa korkean kolesterolin hoidosta reseptilääkkeillä

Dr Stamatios PoupalosYleislääkäri

Kolesteroli on ihmiselle elintärkeä aine. Sitä tarvitaan monissa elimistön toiminnoissa, muun muassa solukalvojen rakentamisessa ja sappiyhdisteiden valmistuksessa. Se on myös useiden hormonien ja D-vitamiinin esiaste. Lisäksi aivojen kuivapainosta merkittävä osa on kolesterolia. Tutkimusten mukaan ihmiselimistön kaikesta kolesterolista jopa neljännes sijaitsee aivoissa. Ihmisen elimistö tuottaa kolesterolia itse erityisesti maksassa.

Kohonnut tai korkea kolesteroli voi aiheuttaa lukuisia vakavia terveyshaittoja, mutta sitä voidaan alentaa useilla eri tavoilla. Ruokavalion muutokset sekä liikunta ovat ensisijaisia keinoja kolesterolin alentamiseksi, mutta mikäli niillä ei saavuteta toivottuja tuloksia, kolesterolin alentamisessa voidaan hyödyntää myös kolesterolilääkkeitä. Jos tarvitset hoitoa korkean kolesterolin hoitoon, voit tilata verkkoklinikaltamme tehokkaita lääkehoitoja täytettyäsi lyhyen sähköisen terveyskyselymme.

Saatavilla olevat hoidot Korkea kolesteroli
Simvastatin
4.7/5 - 11 kommenttia

Simvastatin

  • Helppo ja kätevä tilausprosessi
  • Resepti ja toimitus sisältyvät hintaan
  • Alentaa kolesterolia tehokkaasti
Lisätietoa tuotteesta Simvastatin
Online Crestor kaufen
3/5

Crestor

  • Resepti ja toimitus sisältyvät hintaan
  • Helppo ja nopea tilausprosessi
  • Alentaa tutkitusti kolesterolia
Lisätietoa tuotteesta Crestor
Fluvastatin Tabletten online kaufen
3/5

Fluvastatin

  • Alentaa kolesterolia tutkitusti
  • Kätevä ja nopea tilausprosessi
  • Resepti ja toimitus samaan hintaan
Lisätietoa tuotteesta Fluvastatin
Katso lisää hoitoja

Mitä kolesteroli on?

Kolesteroli on eläinkudoksille ominainen rasvaliukoinen steroli, jota tarvitaan elimistössä solukalvojen liukoisuuden ylläpitoon. Se on myös lisämunuaisten ja sukurauhasten tuottamien steroidihormonien (kortisoli, estrogeenit ja testosteroni) raaka-aine, ja siitä muodostuvat maksassa rasvojen imeytymiselle välttämättömät sappihapot. Kolesterolia muodostuu erityisesti maksassa, mutta myös useissa muissa kudoksissa. Sitä saadaan myös eläinperäisestä ravinnosta, jonka sisältämästä kolesterolista vajaa puolet imeytyy elimistössä. Imeytynyt kolesteroli vähentää elimistön solujen omaa kolesterolin tuotantoa.

Kolesteroli on elimistölle tärkeä yhdiste. Sen riittävä saanti kudoksille on taattu erityisellä kuljetusjärjestelmällä, jossa rasvaliukoinen kolesteroli paketoidaan vesiliukoiseksi lipoproteiinien sisään. Lipoproteiineja on kahdenlaisia: LDL:t kuljettavat kolesterolia verestä kudoksiin ja HDL:t pois kudoksista maksaan.

Suurin osa veren kolesterolista kulkee LDL-lipoproteiineissä. LDL-kolesteroli pääsee verisuonten sisäkerrokseen, ja sen liian suuri määrä voi ahtauttaa valtimoita sekä aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia. Koska suurentunut LDL-kolesterolin määrä aiheuttaa terveyshaittoja, sitä kutsutaan pahaksi kolesteroliksi, kun taas hyödyllistä HDL-kolesterolia kutsutaan hyväksi kolesteroliksi.

Kolesterolin ongelma on siinä, ettei elimistö pysty hajottamaan sen steroliydintä. Pieni osa kolesterolista muuttuu sappihapoiksi, jotka erittyvät sapen mukana suoleen ja joista suuri osa imeytyy takaisin ohutsuolen loppuosasta. Kolesterolin ainoa poistumistie elimistöstä on joko kulkeutua sellaisenaan tai sappihappoina ulosteisiin.

Rasvainen ruokavalio ja sen seurauksena lihavuus lisäävät kolesterolin muodostumista ja kertymistä elimistöön, sillä ne estävät kolesterolin poistumista verenkierrosta. Tästä aiheutuu LDL-kolesterolin määrän lisääntyminen elimistössä ja sen kertyminen esimerkiksi sepelvaltimoihin. Toisin sanoen elimistön oma kolesterolin säästämiseksi kehittynyt säätelyjärjestelmä estää liikatuotannon vallitessa kolesterolin tehokkaan poistumisen elimistöstä. Tämä on saanut aikaan sen, että elimistön toiminnalle elintärkeä aine on muuttunut monille vaaralliseksi.

kolesteroli

Mikä on sopiva kolesteroli?

Veren kolesterolipitoisuutta mitataan millimooleina litraa kohti (mmol/l). Kolesterolia mitattaessa mitataan yleensä kokonais-, LDL- ja HDL-kolesterolit. Kolesterolipitoisuuksien suositusarvot ovat vaihdelleet vuosien mittaan, mutta nykyisinä tavoitearvoina pidetään:


  • kokonaiskolesteroli alle 5,0 mmol/l
  • LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l
  • HDL-kolesteroli yli 1,0 mmol/l
  • triglyseridit alle 2 mmol/l

Diabeetikoilla ja sepelvaltimotautia sairastavilla LDL-kolesterolin tavoitearvo on tavallista matalampi (2,5 mmol/l). Kliinisissä tutkimuksissa on myös havaittu, että mikäli LDL-kolesteroli saadaan laskettua alle 2,0 millimoolin per litra, verisuoniin jo syntyneet ahtaumia aiheuttavat kolesterolikertymät voidaan saada jopa pienenemään.

Suomalaisten kokonaiskolesteroli on keskimäärin 5,3 millimoolia litrassa. Siitä noin 70 prosenttia on pahaa LDL-kolesterolia ja 20–25 prosenttia hyvää HDL-kolesterolia. Lisäksi pieni osa kolesterolista kulkee veressä muussa muodossa. Kolesterolin määrään vaikuttaa etenkin ravinto, mutta myös perinnöllisillä ominaisuuksilla on merkitystä.

Korkea kolesteroli ja terveysriskit

Korkea kolesteroli on yleinen yli 60-vuotiaiden vaiva, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla ihmisillä. Ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen on kasvattanut korkeasta kolesterolista kärsivien määrää. Elimistön kolesterolipitoisuuteen vaikuttaa ravinnon, liikunnan ja elintapojen ohella myös perimä. Kolesterolia saa myös ruoasta, kuten eläinperäisistä rasvoista, rasvaisista maitotuotteista, lihasta ja kananmunista. Ruoasta saatava kolesteroli voi vaikuttaa ruokailutottumuksista riippuen huomattavasti veren kolesterolipitoisuuteen. Erityisesti korkean elintason maissa runsaasti niin kutsuttua kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio ja lihavuus ovat lisänneet kolesterolin kertymistä elimistöön ja vaikeuttaneet sen poistumista verenkierrosta maksan kautta. Myös terveellisistä elintavoista huolimatta perinnöllinen alttius voi aiheuttaa kolesteroliarvojen kohoamisen.

Kolesteroli on elimistölle välttämätön rasva-aine, mutta sen liiallinen määrä verenkierrossa aiheuttaa terveyshaittoja. Ylimääräinen kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa verisuonien rasvoittumista ja kalkkeutumista eli ateroskleroosia, minkä seurauksena on verisuonien ahtautuminen. Ateroskleroosin ilmenemismuotoja ovat aivoverenkierron sairaudet ja sepelvaltimotauti, jotka voivat vakavimmillaan johtaa sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Korkea kolesteroli on taustatekijänä usein myös kroonisten sydänsairauksien puhkeamisessa ja verihyytymien kehittymisessä. Koska korkea kolesteroli heikentää verenkiertoa, se voi johtaa myös jatkuviin jalkakipuihin sekä erektiohäiriöihin.

arteroskleroosin kehittyminen

Korkea kolesteroli ei itsessään ole sairaus, mutta hoitamattomana se voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Veren liian suuri kolesterolipitoisuus altistaa erityisesti sydän- ja verisuonitaudeille. Koska korkeaa kolesterolia ei voi nähdä eikä arvioida ulkonäön perusteella, se huomataan usein vasta silloin, kun se jo aiheuttaa terveysongelmia.

Korkean kolesterolin hoito

Korkeaa kolesterolia voidaan hoitaa omatoimisesti terveellisillä elintavoilla, kuten vähärasvaisella ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla. Mikäli niillä ei saada aikaan toivottuja tuloksia, kolesterolia voidaan alentaa useilla reseptilääkkeillä. Lääkkeet eivät kuitenkaan automaattisesti laske kolesteroliarvoja, vaan niiden käytön rinnalla on noudatettava lääkärin laatimaa vähärasvaista ruokavaliota.

Ensimmäinen ja tärkein hoito kolesteroliarvojen alentamisessa on elintapojen muuttaminen ja erityisesti ruokavalion keventäminen. Ruokavalion muutoksilla kolesterolipitoisuutta voidaan laskea 10–15 prosenttia. Rasvaa ei kuitenkaan tule jättää ruokavaliosta kokonaan pois. Sen sijaan kovat rasvat tulee vaihtaa pehmeisiin, kuten voi margariiniin ja kasviöljyihin sekä maidot ja jogurtit rasvattomiin.

Kolesterolin alentamiseen tähtäävän ruokavalion tulee sisältää runsaasti kuitua, koska kuitu auttaa poistamaan kolesterolia elimistöstä. Erityisesti ruisleipä ja täysjyvävilja ovat osoittautuneet hyviksi ruoka-aineiksi elimistön kolesterolipitoisuuden kannalta, sillä ne edistävät kolesterolin poistumista elimistöstä. Hyviä kuidun lähteitä ovat myös marjat, hedelmät ja vihannekset.

Käytetyimmät kolesterolia alentavat lääkkeet kuuluvat statiinien lääkeaineryhmään. Statiinien toiminta perustuu kokonaiskolesterolin, pahan LDL-kolesterolin sekä triglyseridien eli rasva-aineiden pitoisuuden alentamiseen veressä. Statiineilla voidaan pienentää LDL-kolesterolin pitoisuutta parhaimmillaan 30–40 prosenttia. Lisäksi statiinit nostavat hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta veressä 5–10 prosenttia.

Yleisimpiä kolesterolilääkkeiden sisältämiä statiineja ovat atorvastatiini, fluvastatiini, pravastatiini, rosuvastatiini ja simvastatiini. Mikäli statiinilääkkeen teho ei yksistään riitä, sen rinnalla voidaan käyttää etsetimibiä sisältävää lääkettä. Etsetimibi vähentää kolesterolin imeytymistä suolesta. Statiinien rinnalla voidaan käyttää myös nikotiinihappoa, joka tehostaa niiden vaikutusta.

Statiinit ovat varsin turvallisia ja tehokkaita lääkkeitä, mutta muiden lääkkeiden tavoin nekin voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Yleisimpiä statiinien haittavaikutuksia ovat päänsärky, nivel-, lihas- ja selkäkivut, nenäverenvuoto, allergiset reaktiot sekä ruoansulatushäiriöt, kuten pahoinvointi, ummetus, ilmavaivat ja ripuli. Statiinit voivat aiheuttaa myös lihaskipuja, -heikkoutta, -arkuutta ja -kramppeja, jotka voivat vakavimmassa tapauksessa olla merkki hengenvaarallisesta lihasvauriosta.

Lähteet:

  1. Kolesteroli, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki, Terveyskirjasto Duodecim: terveyskirjasto.fi
  2. Kolesteroli. 100 kysymystä ravinnosta. Antti Aro, Terveyskirjasto Duodecim: terveyskirjasto.fi
  3. Kolesteroliarvo kertoo elintavoistasi, Potilaan Lääkärilehti: potilaanlaakarilehti.fi

Sivu päivitetty: 26.7.2017