Liikalihavuuden terveysvaikutukset ja seuraukset

Lue miten ylipaino vaikuttaa terveyteesi

Ylipaino ja liikalihavuus ovat länsimaiden yleisimpiä terveysongelmia. Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan maailman väestöstä jopa 2,3 miljardia kärsii ylipainosta ja sen mukanaan tuomista terveysongelmista. Ylipaino ja lihavuus ovat hyvin yleisiä ongelmia myös Suomessa. Suomalaisista aikuisista yli puolet on vähintään ylipainoisia ja joka viides voidaan luokitella vaikeasti lihavaksi. Varsinkin lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt, ja Suomessa lasten ylipainoisuus onkin yleisempää kuin muualla Pohjoismaissa.

Ylipainoisuuden syyt

Aikuisilla henkilöillä painoa arvioidaan yleensä painoindeksillä (BMI). Terveen painoindeksin alue on noin 18,5 – 25. Tätä pienemmissä lukemissa on kyse alipainosta, ja ylipainon puolelle mennään, kun painoindeksi ylittää 25. Lievä lihavuus ei vielä välttämättä ole terveydelle vaaraksi, mutta mitä korkeampaa lukemaa painoindeksi näyttää, sitä suurempi sairastuneisuus- ja kuolleisuusriski. Myös ikä ja sukupuoli vaikuttavat jossain määrin terveellisen painon määritelmään.

Normaali BMI iän ja sukupuolen mukaan:

Ikä Miehet Naiset
19-24 18,5-24,9 17,5-23,9
25-34 19,5-25-9 18,5-24,9
35-44 20,5-26,9 19,5-25,9
45-54 21,5-27,9 20,5-26,9
55-64 22,5-28,9 21,5-27,9
yli 64 23,5-29,9 22-28,9

Vain harvoissa tapauksissa lihavuuden taustalta löytyy yksi perimmäinen syy. Joskus lihavuus voi johtua sairauksista tai perintötekijöistä, mutta hyvin usein kyseessä on kaloreiden liiallinen saanti energiankulutukseen nähden, mikä puolestaan johtuu epäterveellisistä ruokailutottumuksista yhdistettynä liikunnan vähyyteen.

Ensimmäisiä oireita ei usein oteta vakavasti

Lihavuus voi aiheuttaa monia sairauksia. Ensimmäisten oireiden ilmeneminen riippuu paljolti henkilökohtaisesta käsityksestä. Hengästyminen lyhytaikaisen rasituksen (esim. bussipysäkille juoksemisen tai portaita ylös nousemisen) seurauksena on yksi tavanomainen varoitusmerkki, jota ei kuitenkaan välttämättä yhdistetä ylipainoon. Kun ensioireisiin ei reagoida, lihavuuden seuraukset havaitaan vasta siinä vaiheessa kun mahdolliset sairaudet ovatkin jo edenneet pitkälle.

Muihin oireisiin, joita ei välttämättä tunnisteta lihavuuden aiheuttamiksi, kuuluvat nivelkipu ja uniapnea. Yöllisen hengityksen vajaatoiminnan seurauksena unettomuus ja väsymyksen tunne voivat vaivata päivisin ja vaikuttaa keskittymiskykyyn. Näin lihavuuden oireista muodostuu psyykkinen taakka. Vielä vakavampi uhka terveydelle ovat erilaiset toissijaiset sairaudet, jotka muodostuvat helposti kroonisiksi pitkittyneen liikalihavuuden myötä.

Lihavuuden psyykkiset ja fyysiset seuraukset

Tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes on yksi tärkeimmistä lihavuuden aiheuttamista sairauksista. Sairauden taustalta löytyy usein epäterveellisen ruokavalion aiheuttama insuliiniresistanssi, jolloin insuliini ei vaikuta elimistössä yhtä tehokkaasti. Ylipainosta kärsivillä on myös suurempi riski sairastua nivelrikkoon, kihtiin, sydänsairauksiin sekä aineenvaihdunnan häiriöihin. Usein sappirakko ei myöskään pysty toimimaan kunnolla liiallisen stressin seurauksena.

Liikalihavilla on myös muita suurempi riski sairastua moniin syöpäsairauksiin, kuten kohtu-, ja rintasyöpään sekä paksusuolen syöpään. Ylipaino lisää tiettävästi myös syvän laskimotukoksen riskiä, mikä voi johtaa veritulpan muodostumiseen. Merkittävä ylipaino nostaa laskimotukoksen riskin jopa kolminkertaiseksi normaalipainoisiin verrattuna.

Lihavuuden aiheuttamat sairaudet paitsi heikentävät elämänlaatua myös lisäävät kuolleisuutta. Kaiken kaikkiaan vaikea ylipaino voi tutkimusten mukaan heikentää elinajan odotetta jopa yli kymmenellä vuodella. Jo muutama liikakilo voi vähentää liikkuvuutta ja vaikuttaa siten merkittävästi elämänlaatuun. Se voi aiheuttaa myös psyykkisiä ongelmia, kuten syyllisyyden tunnetta ja masentuneisuutta. Ylimääräiset kilot voivat vaikuttaa itsetuntoon, mikä voi johtaa sosiaalisten kontaktien välttelyyn. Mikäli pahaa oloa vielä pyritään lievittämään roskaruoalla tai välipalojen napostelulla on noidankehä valmis.

Ylipaino ja syöpäriski

Lasten lihavuus

Lasten ja nuorten lihavuus on kasvava ongelma. Yli 12-vuotiaista suomalaisista lapsista jo joka neljäs on ylipainoinen.

Lapsuusiän ylipaino jatkuu helposti aikuisikään. Monesti vanhemmat eivät huomaa oman lapsensa ylipainoa, mikä tekee ongelmaan puuttumisen vaikeaksi. Lapsuusiän ylipainoa tulisi kuitenkin hoitaa, sillä monet aikuisiällä puhkeavat sairaudet, kuten valtimokovettumatauti, tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti, saavat monesti alkunsa jo lapsuudessa.

Ylipainoisilla lapsilla esiintyy myös samoja aineenvaihdunnan häiriöitä kuin aikuisilla. Vaikka monet terveysongelmat kehittyvät hitaasti, jo hieman yli 10-vuotiailla lapsilla todetaan usein verikokeissa sokeriaineenvaihduntaan liittyviä häiriöitä. Jopa tyypin 2 diabetesta todetaan nykyisin monesti ennen aikuisikää.

Muita lapsuusajan lihavuuden häiriöitä ovat insuliiniresistenssi, korkea verenpaine, veren kohonneet triglyseridit sekä matala HDL-kolesteroli. Kun aineenvaihdunnan häiriöitä esiintyy samalla lapsella useampia, voidaan puhua metabolisesta oireyhtymästä. Näiden riskitekijöiden kasautuminen lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä valtimo- ja sydäntauteihin. Vaikea lapsuusiän ylipaino voi myös häiritä fyysistä kehitystä: ylipaino voi heikentää lantiota ja niveliä johtaen vanhemmalla iällä nivelrikkoon. Myös astma ja unihäiriöt ovat yleisempiä ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla lapsilla.

Lapsilla lihavuuden seurauksena syntyvät psyykkiset ongelmat voivat olla jopa vakavampia kuin aikuisilla. Ylipaino voi vaikuttaa negatiivisesti itsetuntoon tai lapsi voi joutua kiusatuksi. Näiden seurauksena lapsen riski sairastua masennukseen lisääntyy. Joidenkin tutkimusten mukaan ylipainoisilla lapsilla esiintyy enemmän ahdistuneisuutta ja käytöshäiriöitä kuin normaalipainoisilla. Lapsi saattaa esimerkiksi häiritä oppitunnilla tai toisaalta olla sosiaalisesti hyvin vetäytyvä, mikä saattaa johtaa syrjäytymiseen.

Lasten ylipainon riskitekijät

Monet tekijät lisäävät lasten ylipainoisuuden riskiä:

  • Ruokavalio. Säännölliset pikaruoka-ateriat, leivonnaiset, epäterveelliset välipalat, makeiset tai jälkiruuat voivat aiheuttaa lihavuutta, varsinkin jos lapsi syö näitä ilman nälkää. Myös päivittäiset makeat virvoitusjuomat, mukaan lukien hedelmämehut, voivat johtaa lihomiseen, samoin kuin epäsäännöllinen ruokailu, iltasyöminen sekä aamupalan pois jättäminen.
  • Liikunnan puute. Liian vähän liikkuvat lapset kuluttavat vähemmän kaloreita, mikä johtaa helposti lihomiseen, varsinkin yhdistettynä epäterveellisiin ruokailutottumuksiin. Television katseluun tai videopeleihin käytetyn ajan on myös havaittu olevan yhteydessä lihomisen riskiin.
  • Perhetekijät. Vanhempien ravintottumuksien on havaittu olevan yhteydessä lapsen painoon ja syömiskäyttäytymiseen. ¨Vanhempien antama roolimalli on vahva tässäkin asiassa ja jatkuu aikuisikään asti. Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat lihavuuden syntyyn.
  • Psykologiset tekijät. Henkilökohtainen, vanhempien tai perheen stressi (esim. avioero) voi vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen ja lisätä lapsen lihomista. Lapsi saattaa mm. syödä enemmän makeita välipaloja ilman näläntunnetta. Myös vanhemmilla voi olla taipumuksia mielialasyömiseen.
Lähteet :